Kategoriat
lakiapu

Onko nettikasinoilla pelaaminen laillista?

Suomalaiset ovat rahapeleistä pitävää kansaa, mutta suljetun monopolijärjestelmän vuoksi ainut kotimainen rahapelioperaattori on Veikkaus Oy. Vain valtion omistama yhtiö saa markkinoida rahapelejä maassamme, ja sen toimintaa valvoo Poliisihallitus. Veikkauksen kautta pelattujen rahapelien tuotosta maksetaan avustuksia tieteelle, kulttuurille, liikunnalle, hevosurheilulle ja erilaisille sosiaali- ja terveysjärjestöille eikä saaduista voitoista peritä veroja pelaajilta. 

Ulkopuolisten silmin Veikkaus vaikuttaa mahtavalta linnoitukselta, joka lottojen, kenojen, raaputusarpojen, urheiluvedonlyöntikohteiden, peliautomaattien ja nettipelien tarjoamisen lisäksi valmistaa oman pelistudionsa kautta noin 15 peliä vuodessa. Suomen arpajaislaki – tai mikään muukaan säädös – ei kuitenkaan kiellä suomalaisia pelaajia käyttämästä muita rahapelisivustoja. Tiukat säädökset puuttuvat ainoastaan pelaajien ikään (K-18) ja ulkomaisten rahapelien markkinointiin Suomessa, mutta antavat muuten pelaajille vapauden valita, mille sivustolle he pelitilinsä luovat. 

Porsaanreikä vai oma oikeus?

Ulkomaille lisensoiduilla nettikasinoilla pelaamisesta liikkuu sitkeitä huhuja. Kaikkia Suomen ulkopuolisia pelisivustoja pidetään helposti laittomina ja niihin suhtaudutaan epäilevästi. Vaikka huijaussivustoja on valitettavasti olemassa, suuri osa ulkomaalaisista nettikasinoista toimii täysin laillisesti, rehellisesti ja valvotusti. 

Varsinaisia rahapelirikoksia ovat Suomessa rahapelitoiminnan luvaton harjoittaminen, myynti ja välittäminen. Kun ulkomaalaisella nettikasinolla on virallinen lisenssi toiminnalleen, on sen toiminta todistetusti luvallista. Markkinointikieltoa voidaan kiertää mainostamalla pelejä sivustoilla, joiden palvelimet sijaitsevat Suomen rajojen ulkopuolella. Markkinointitempauksiin voi kuulua kasinomainos ulkomaalaisella, mutta Suomessa näkyvällä tv-kanavalla tai rahapelaamisesta kertova artikkeli erilaisilla uutis- ja arvostelusivustoilla. Myös vaikuttajamarkkinointia on nähty käytettävän pelisivustojen ja rahapelien suomalaiselle yleisölle mainostamiseen. 

Rahapelien markkinointi Suomessa ei silti tee nettikasinosta rikollista, vaan sivustot hyödyntävät lainsisältämää porsaanreikää. Lisäksi nettikasinot turvaavat selustansa noudattamalla samoja vastuullisen markkinoinnin periaatteita, joita Veikkaus toiminnassaan käyttää. Markkinointia ei esimerkiksi kohdisteta alaikäisiin, runsasta pelaamista ei ihannoida eikä rahapelaamisen haittoja piilotella. Mainonnan on oltava selkeää ja helposti tunnistettavaa. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa pelikohdeinformaatioon, joka jakaa pelaajille tietoa peleistä, pelipaikosta, tarjouksista, todennäköisyyksistä ja voitoista, ja on sallittua. 

Palveluiden vapaa liikkuvuus

Ulkomaalaisten nettikasinoiden toiminnan puolesta puhuu myös Euroopan Unionin takaama perusvapaus palveluiden vapaasta liikkuvuudesta. Se oikeuttaa elinkeinonharjoittajan – tässä tapauksessa rahapelien tarjoajan – pääsyn toisen jäsenvaltion alueelle. Palveluntarjoajan ei tarvitse asettautua toiseen jäsenvaltioon, vaan se voi pyörittää liiketoimintaansa toisesta jäsenvaltiosta käsin. Vapautta voidaan rajoittaa vain sisämarkkinoiden perusvapauksien rajoitusperusteiden pohjalta, mutta koska Suomi ei ole kieltänyt rahapelaamista kokonaan, ei ulkomaalaisten nettikasinoiden toimintakieltoa voida oikeuttaa. 

Vapaan kaupan periaatteita hyödynnetään EU:n ulkopuolellakin, ja se sallii Curacaolle lisensoitujen nettikasinoiden tarjota palveluitaan Suomessa. Erona Maltan tai Viron lisenssillä toimiviin nettikasinoihin on voittojen verollisuus. Siinä missä EU:n sisältä saadut rahapelivoitot ovat Suomessa asuville pelaajille verovapaita, on jäsenmaiden ulkopuolelta tulevista tuloista tehtävä ilmoitus kotimaiselle veroviranomaiselle.

Uusi arpajaislaki väläyttelee maksublokkia ja tekee pelaamisesta vastuullisempaa

Toistaiseksi Suomen monopolijärjestelmän on katsottu olevan paras keino vähentää ja ennalta ehkäistä rahapelaamiseen liittyviä taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Ajan kuluessa arpajaislaki 23.11.2001/1047 on kuitenkin kokenut monia muutoksia. Viimeisin päivitys on laki arpajaislain muuttamisesta 1284/2021 ja onpa Veikkaus väläyttelyt mahdollisuutta monopoliaseman purkamisestakin. 

Vuoden 2022 tammikuussa voimaan astunut lakiuudistus käsittelee maksublokkien mahdollisuutta ja entistä tehokkaampaa mainonnan estoa. Jos pankkeja päädytään kieltämään siirtämästä rahaa mustalle listalle joutuneille rahapelisivustoille, ovat nettilompakot, kryptovaluutat, mobiili- ja prepaid-maksut valmiina ottamaan ohjat. Muutos kohdistuisi silti vain talletuksiin, sillä perustuslaki estää kotiutuksiin puuttumisen. Mainonnanestokaan ei tarkoita, että kasinot lopettaisivat bonusten tarjoamisen tai muun tarjouksistaan tiedottamisen. Seuraamussakot pureutuvat ennen kaikkea sosiaalisen median kanaviin ja vaikuttajamarkkinointiin, mutta käytännössä lain toteutumisen valvonta on hankalaa. 

Pelaaminen saa siis mitä todennäköisimmin jatkua samanlaisena kuin ennenkin. Näkyvin muutos on vastuullisen pelaamisen periaatteiden korostaminen ja pakollinen tunnistautuminen Veikkauksen rahapeleissä. Ulkomaalaisilla nettikasinoilla pelaaville suomalaisille verkkopankkitunnusten käyttö pelitilille kirjautumiseen on kuitenkin ollut tuttua jo vuodesta 2016 lähtien, kun maksupalvelu Trustly lanseerasi Pay N Play -palvelunsa. 

Peliaikaa, talletuksia ja tappioita säätelevät rajat voidaan ottaa ulkomaalaisilla nettikasinoilla käyttöön milloin tahansa, ja itsearviointilomakkeet ja asiakaspalvelun tuki auttaa rahapelaajia tunnistamaan peliriippuvuuden ensioireet. Nettikasinot ohjaavat pelaajan rahapeliongelmiin erikoistuneiden järjestöjen luokse ja sallivat pelitilin sulkemisen määräaikaisesti tai pysyvästi ilman lisäkysymyksiä. 

Veikkaukselle uusi arpajaislaki antaa tehokkaammat tavat peli- ja pelaajadatan käsittelyyn. Tavoitteena on puuttua riski- ja ongelmapelaamiseen, ja kerättyä tietoa voidaan harkinnan mukaan luovuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön käyttöön. Merkittävintä kuitenkin on, että Veikkaukselle on lakiuudistuksessa annettu lupa harjoittaa kansainvälistä yritysten välistä liiketoimintaa (B2B). Se voi tästä lähtien perustaa tytäryhtiön ja myydä sen kautta tietotaitoaan ulkomaille.

Kategoriat
lakiapu

Lakineuvontaa netissä – ilmaiset palvelut suomalaisille

Elämässä voi tulla eteen useita tilanteita, joissa ammattilaisten tarjoama lakineuvonta on tarpeen. Yhteydenotto lakimiehiin saattaa kuitenkin jäädä tekemättä korkeiden kustannusten pelossa, ja kansalainen päätyy painimaan huolensa kanssa yksin. Oma-aloitteisuus ja itsenäinen tiedonhaku ovat toki hyviä ominaisuuksia, mutta suomalaisten hyvä tietää, että myös ilmaista lakineuvontaa netissä on mahdollista saada. Olemme koonneet oppaaseemme maksutonta asianajoapua tarjoavia yrityksiä ja järjestöjä, joihin suomalaiset voivat ottaa yhteyttä, jatka lukemista!

Minilex – selkokielisiä oppaita ja ilmaista lakineuvontaa foorumilla

Minilex tarjoaa erilaisia lakipalveluita, joista osa on käyttäjille täysin ilmaisia. Minilexin lakiartikkelit kääntävät vaikealukuisen lakitekstin selkokielelle, ja kirjastosta löytyy tietopaketteja aina kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista yrityksiin liittyviin lakiasioihin. Voit selata lakitietoa muun muassa työ- ja virkasuhteita, verotusta, perheoikeutta, rikosasioita, perintöoikeutta, asunto- ja kiinteistöasioita käsittelevistä aiheista, ja saada selvyyttä tilanteeseesi sitä kautta. 

Ilmainen lakineuvonta on rajoitettu käyttäjien lähettämiin kysymyksiin vastaamiseen julkisesti. Kysymykset julkaistaan Minilex-palvelussa, eivätkä ne voi sisältää henkilökohtaista, salassa pidettävää tai muuten arkaluontoista tietoa. Koska UKK-osio vastauksineen ei paljasta henkilöiden tai yritysten nimiä tai muutakaan yksilöivää tietoa, vastaus jää helposti yleiseksi ja suppeaksi.

Laajempi tilannekatsaus saadaan, kun Minilex-lakineuvonnan puoleen käännytään puhelimitse. Lakipuhelin ei kuitenkaan ole maksuton, vaan veloittaa soittajalta 2,95€ / min + ppm. Minilexiin voi myös jättää sitomattoman tarjouspyynnön lakimiehen palkkaamiseksi. Näitä tietoja käsitellään luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta palveluun.

LakiChat – ilmaisia neuvoja oikeustieteen ammattilaisilta

Vaikka LakiChat on toistaiseksi suljettu resurssipulan vuoksi, on sen maksuton ”Juttele juristin kanssa” -palvelu auttanut useita erilaisten oikeusasioiden kanssa painivia suomalaisia vuodesta 2016 lähtien. Palvelun taustatiimi haluaa tarjota heikommalle osapuolelle ilmaisia oikeusneuvoja vastaamalla yksityisesti heille esitettyihin kysymyksiin. Esimerkkitapauksina julkaistut kertomukset jaetaan nimettömästi ja vain asianomaisen suostumuksella. LakiChat auttaa myös yrityksille ja viranomaisille lähetettävien vaatimusten muotoilussa.

Yhteydenotto voidaan tehdä omalla nimellä tai anonyymisti nimimerkillä. Jos asia on monimutkainen tai vaatii syvällisempää selvittämistä, LakiChat neuvoo eteenpäin ja ohjaa kysyjän sopivan lakiasiaintoimiston luokse. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan tyrkytetä pakolla, vaan vasta sitten, kun sen uskotaan olevan viisain ratkaisu käsillä olevaan lakiongelmaan. LakiChatin suositusten noudattaminen on vapaaehtoista eikä palvelun käyttö sido kysyjää mihinkään. 

Suomen Asianajajaliiton maksuton asianajajapäivystys

Suomen Asianajajaliitto päivystää usealla paikkakunnalla ympäri Suomea ja tarjoaa oikeudellisissa asioissa maksutonta neuvontaa. Maksuton palvelu sisältää tilanteen arvioinnin, ja neuvoja kuinka jatkaa eteenpäin. Päivystyksessä ei hoideta varsinaisia toimeksiantoja tai laadita asiakirjoja, vaan keskitytään tilanteen ensiarviointiin ja seuraavien askeleiden kartoittamiseen. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja ne käydään kasvotusten. 

Ajanvarauspalvelua ei ole, vaan asiakkaat saapuvat asianajapäivystykseen sen aukioloaikana. Maksuton asianajajapäivystys ei ole ympärivuorokautista eikä avoinna päivittäin. Esimerkiksi Turussa neuvontaa on tarjolla Diakoniakeskuksessa kerran kuukaudessa klo 17–18 välisellä ajalla. Yhdelle asiakkaalle on varattu noin 15 minuuttia keskusteluaikaa, ja vuoronumeroita jaetaan sen verran, kun palvelun aukioloaikojen puitteissa on mahdollista. 

Oikeusaputoimisto ja yrittäjäjärjestöt – ilmaista apua vähävaraisille ja jäsenille

Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit tarjoavat erilaisia oikeusapu- ja edunvalvontapalveluja, kuten talous- ja velkaneuvontaa. Vähävaraisille oikeusapu on ilmaista, mutta muiden asiakkaiden on maksettava palveluista oikeusapumaksu ja omavastuuosuus. Oikeusapumaksu on suuruudeltaan 70 euroa ja oikeusavun tuntipalkkio määräytyy palkkioasetuksen mukaisesti. Perusomavastuu lasketaan prosentuaalisesti hakijan käyttövarojen perusteella, ja lisäomavastuu muodostuu avustettavan ja hänen puolisonsa varallisuudesta siltä osin kuin summa ylittää 5 000 euroa.

Lisäksi erilaiset yrittäjäjärjestöt tarjoavat ilmaista konsultointipalvelua jäsenilleen. Puhelinsoitto, chat-viesti tai sähköposti riittää, ja istunnon aikana asianaja neuvoo kysyjää muun muassa työlainsäädäntöä, verotusta, reklamaatioita, tietosuojaa tai muuta asianosaisen yritystoimintaa koskevissa asioissa. Neuvontapalvelut eivät hoida oikeudellisia toimeksiantoja eivätkä laadi tai tarkasta erilaisia asiakirjoja.

Palvelun saamisen ehtona on yrittäjäjärjestön jäsenyys ja säännöllisesti suoritut jäsenmaksut. Siksi tällaisen asianajoavun käyttäminen on vain näennäisesti ilmaista, eikä se ole kaikkien kansalaisten saatavilla.

Ensimmäinen yhteydenotto lakitoimistoihin on usein maksuton

Moni suomalainen lakiasiaintoimisto tarjoaa uusille asiakkailleen ensimmäisen ilmaisen konsultaation, jossa selvitetään millaisesta asiasta on kyse, miten se voidaan ratkaista ja millä hinnalla. Kuten muutkin maksuttomat neuvontapalvelut, ne auttavat kysyjää eteenpäin ja tarjoavat ensikosketuksen asianajotoimiston palveluihin. Vaikka asiaa ei vielä yhdellä käynnillä ratkaista, on asianomaisen helpompi sen perusteella päättää, haluaako hän palkata kyseisen ammattilaisen vai ei. 

Vaikka kiire mieltä polttavan lakiasian kanssa on ymmärrettävä, kannattaa asianajotoimistoita kilpailuttaa. Hinta on yksi muuttuva osatekijä, toinen asian ratkaisussa tarvittava ammattitaito ja erikoisosaaminen ja kolmas se, miten asianajan ja asianomaisen henkilökemiat kohtaavat. 

Finlex – oikeusministeriön virallinen tietopankki auttaa alkuun

Finlex on Suomen kattavin lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön liittyvä sähköinen säädöskokoelma. Sen käyttäminen on täysin ilmaista eikä palvelu vaadi tunnistautumista tai rekisteröitymistä. Tieto on julkaistu ilman muutoksia juuri siinä muodossa, kun laki on laadittu, ja voi ajoittain olla vaikeaselkoista. Päivitetyt säädöstekstit tarjoavat kuitenkin hyvän pohjan, josta käsillä olevaa lakiasiaa voidaan lähteä purkamaan.